Pääsivu "Petroskoi - 300" 2003 - 300 Petroskoi "Karelia" KTn hallituksen virallinen palvelin
Venäläinen versioEnglantilainen versio
Pääsivu "Petroskoi - 300"

Historian sivuja Karjala tänään Katse tulevaisuuteen Uutta saitilla

Pyöreän aukion historia

Kuvia

Kysymykseen mistä historiallinen Petroskoin keskus alkaa monet petroskoilaiset vastasivat, että se alkaa Leninin aukiolta. Mutta miksi? Historiallinen keskushan on se paikka, mistä ensimmäiset rakennukset ja mistä maatieteellisesti alkoi Petroskoi. Pietarin metallurginen, tykki- ja asetehtaat, jotka antoivat nimen kaupungillemme, oli perustettu Lohijoen alajuoksulla patolla, jolla Lunatsarskin katu vie Kirovin aukiolle. Pietarin tehdastaajama kasvoi nopeasti Luoteis-Venäjän suurimmaksi asutuskeskukseksi. Mutta kun Pietarin tehtaat, jotka ovat toimineet 30 vuotta vuodesta 1703 lähtien, lakkasivat työnsä, melkein heti asukasluku pieneni kolmikertaisesti. Entinen tehdastaajama pitkästi jäi kyläksi. Vain vasta Aleksanterin tykkitehtaan rakennuksen ja käyntiinpanon jälkeen v. 1777 (Onegan traktorin tehtaan alueella), Katariina II asetuksella Petroskoin sloboda sai kaupungin statuksen. Uuden kaupungin hallintokeskukseksi tuli Pyöreä aukio, nykyään Leninin aukio.

Pyöreän aukion historia on tiivisti kiinni Aleksanteritehtaan, Aunuksen kaivostehtaiden johtajan, taitavan vuori-insinööri Anikitan Jartsovin kanssa. V. 1774 ja 1782 Petroskoin asemakaavoja, joita teki A. Jartsov Aleksanteritehtaiden rakentamisen puitteissa, melkein 150 vuodeksi määräsi kaupungin aluekehityksen, sen mittakaavan ja luonteen. Piirtäen rakennuksien ja patojen kaavoja A. Jartsov ehdotti uusien siviilikortelien rakennusprojektin. Hän suunnitteli Pyöreän aukion asemapaikan, antaen tietyn muodon ja yhdistäen sen nuolisuorilla kaduilla uuden tehtaan sekä uuden kaupungin keskuksen kanssa. Asian laita oli se, että uuden aukion paikalla Aleksanteritehtaan rakentamisen aikana oli mäntymetsää, sinä aikana kun taajaman keskus oli nykyisen Kirovin aukion tienoilla. Siellä oli kaksi kirkkoa, koulu ja tekninen opisto, kauppahalli, siellä - Pietari I entisen puupalatsin ympärillä - humisi hänen istuttamansa koivikko, siellä A. Jartsov rakensi komentajatalon, purkaen puupalatsin jäännöksiä.

Uuden Pyöreän aukion Jartsov rakensi lähellä uutta tehdasta (A.Jartsovin piirustus v. 1774 ) Kahdeksassa rakennuksessa, jotka olivat rakennettu ympyrään, oli sijoitettu tehtaan kanslia, komentajantalo, arkisto, laboratoorio, puuseppä- ja pienmallipaja, piirustuskoulu, apteekki - siis kaikki mitä tarvitaan tehtaan toimintaan ja hallintoon. Käytännössä Pyöreä aukio rakennettiin tehtaan eikä kaupingin hallintoon.

Se oli ennen näkemätön arkkitehtuurikokonaisuus, joka kuvasi "valistetun hallinnon" periaatteita. Kahdeksalla suhteellisen pienellä kauniilla rakennuksella ei ollut päärakennusta, näin oli tapana. Jokaisen aukion osapuolella, joka avautui Lohijoen puolelle, jossa sijaitsi tehdas, oli kolme symmetrisesti asetettua rakennusta. Kaksi keskirakennusta nelipilariportaikkoineen oli hiukan venytetty nelikulmion muotoon, muut määräsivät katujen suuntia, jotka yhtyivät aukioon. Sitä paitsi, aukion yhtymisessä Pietarin maantien kanssa (nyk. Engelsin katu Leninin aukiosta Lenininpääkatuun) oli rakennettu kaksi puolisuunnikasmuotoista sivurakennusta. Nämä sivurakennukset, joita nimitetiin vahtihuoneiksi, ovat ainoat, jotka säilyivät koko arkkitehtuurikokonaisuudesta sellaisessa muodossaan kuin niitä näki Gavrila Derzhavin, joka tuli tänne käskynhaltijana. G. Derzhavin kirjoitti muistikirjoissaan: "-- Petroskoissa -- on kuusi puolitoistakerroksista kivirakennusta, jotka on rakennettu v. 1775 mukiinmenevällä arkkitehtuurilla, johon Aunuksen läänin perustettua sijoitettiin käskynhaltijankunta, kamari ja muita virastoja--". On otettava huomioon ilmaus "puolitoistakerroksia kivirakennuksia". Totta kai ne olivat kaksikerroksisia, mutta siihen aikaan toiset kerrokset olivat paljon matalampia kuin ensimmäiset, mikä vaikutti julkisivuihin: alhaiset ikkunat tehtiin "neljästä lasista", kun taas ylhäiset - "kahdesta lasista" korkeudeltaan. Nyt se voidaan nähdä vain vahtihuoneissa, jotka vakoilevat sivustaan ulospääsyn Leninin aukiolta Engelsinkadulle. Muissa rakennuksissa toisen kerroksen ikkunat oli veistelty XIX vuosisadan keskivälillä.

"Mukiinmenevää arkkitehtuuria" käyttäen rakensi taloja kuuluisan venäläisen arkkitehdin V. Bazhenovin oppilas J. Nazarov, joka myöhemmin paljon rakensi Moskovassa.

Kun Petroskoi nimitettiin v. 1784 kuvernöörikaupungiksi Aleksanteritehdas ja Pyöreä aukio lopettavat olemaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Tehdashallinnon kahdeksaan rakenukseen siirtyvät kuvernöörivirastot. Niitä ei tietenkään riittänyt suuren läänin hallinnolle. Ensimmäinen alueemme siviilikuvernööri G. Derzhavin heti saavuttuaan paikalle päättää rekonstruoida aukion rakennukset. Lääniarkkitehti Mihail Kiselnikov piirsi rekonstruointiasemakaavat ja v. 1787-1789 näin tapahtuikin. On mainittava, että rekonstruointi ei ollut totaalista ja osoittaa, että arkkitehdillä oli klassillisuuden tuntoa. Yhdistäen nurkkarakennuksia keskirakennuksien kanssa hän sai kaksi puolipyöreätä siipiä, jotka ikään kuin halasivat aukiota. Lounaan siipi oli kuvernöörin ja varakuvernöörin virkatalo, muissa oli virastoja. Puolisuunnikkaanmuotoiset sivurakennukset eivät olleet rekonstruoitu. Sellaisena muotona aukioarkkitehtuurikokonaisuus on elänyt meidän päivien saakka melkein muuttamattomana ja aina on ollut kaupungin ja alueen hallituksen keskuksena.

XVIII vuosisadan loppupuoliskolla keskusaukio oli lähellä siirtyä Golikovkalle! On olemassa Petroskoi kaupungin piirustuksia, jossa läänin keskusvirastot on siirretty Lohijoen oikealle rannalle. Tämän suunnitelman tehtiin kenraalikuvernöörin T.Tutolminin aikoina, joka halusi jättää Pyöreän aukion vain kuvernöörin ja varakuvernöörin asuinpaikaksi ja kaikki meluiset virastot siirtyisivät kauemmaksi Lohijoen taakse, mutta ei se onnistunut, sillä Lohijoen rotkot ovat syviä ja rakennuksien siirron asemesta niitä rekonstruoitiin vielä kerran.

V. 1830 Moskovan arkkitehtuurioppilaitoksen jälkeen Petroskoihin saapui arkkitehti V. Tuhtarov. Kuvernööriarkkitehtina hän teki paljon kaupungin vanhojen talojen jäällenrakennuksessa Pyöreän aukiolla.

V. 1873 Aleksanteritehtaan 100-vuotisjuhlan johdosta Pyöreällä aukiolla veistäjän I. Shrederin projektin mukaan oli asetettu Pietari I muistopatsas. Aukio sai uuden nimen - Pietarin aukio. Patsaan asetettuaan aukion kokonaisuus oli täydetty, sillä Jartsovin piirustuksista näkyy, että keskellä Pyöreätä aukiota olisi pitänyt asettaa patsas.

Vallankumouksen jälkeen aukiota nimitettiin virallisesti "25. lokakuun 1917" -aukioksi. Vanhojen virastojen asemesta rakennuksiin sijaitsivat uuden valtakunnan uusia virastoja. Neuvostonaikana aukiota kunnostettiin hyvin paljon. Keskellä aukiota asetettiin Pietarin I asemesta Leninin graniittipatsas, jonka teki NL:n johtavin kiviveistäjä M. Manizer.

Leninin patsaan koko on liian suuri pieniin rakennuksiin verrattuna, siksi se näyttää mittasuhteiltaan suurena.

V. 1969 Veljeshaudan rekonstruonnin jälkeen aukiolla, jota jo nimitettiin Leninin aukioksi, oli järjestetty "Tuntemattoman Soturin Hauta" -muistokompleksi. Kompleksin tekijät (arkkitehdit E.Andreev ja E.Voskresenski, kiviveistäjät E. Akulov ja L. Davidjan) loivat ennen tavattoman rakennelman käyttäen periaatteessa suunnittelukeinoja. Tästä projektin toteuttamisesta tekijät saivat Karjalan ASNT:n valtionpalkinnon.

1990-luvulla Pyöreä aukio aloitti uuden elämävaiheen. V. 1992 Karjalan ASNT:n Ministerineuvoston asetuksella kaikki virastot vapauttivat aukiorakennukset, joissa astettaisen restauroinnin ja rekonstruoinnin jälkeen, kaikissa neljässä rakennuksessa sijaitsi Karjalan valtionkotiseutumuseo. Sen pinta-ala on noin kaksi tuhatta neliömetriä ja sisältää museon työntekijöiden työhuoneita, luentosalin ja elokuvanäyttämön, kirjaston, arkiston jne.

Museon sijoittaminen aukiolle on hyvin oikeudenmukaista, sillä jo v.1873 yhdessä kuvernööritalon salissa oli avattu luonnollis-teollisuuden ja historiallis-etnograafinen museo. Nyt se palautuu kymmenkertaistuen kokoelmiaan omaan taloonsa, joka itse on Petroskoin historiallinen "näyttelyesine". Vanhalla Pyöreällä aukiolla, joka juhli viime vuonna 225-vuotisjuhlan, alkaa uusi elämä.

Elena ITSIKSON,
arkkitehti
Kirjoitelma on julkaistu "Karelia" -sanomalehdessä Nro 71 30. kesäkuuta 2001.

 

Luotu 20. marraskuuta 2000
Toimitettu 18. kesäkuuta 2003
© KTn hallituksen puheenjohtan administraatio
webmaster@gov.karelia.ru